Kaikilla on joskus huono päivä, se on fakta! Myös minulla on toisinaan huonoja päiviä. Mikään ei osu kohdalleen, kaikki menee pieleen, väsyttääkin niin vietävästi! Ja mikä parasta, kaikki muut ihmiset ovat tietysti juuri sinä päivänä äärimmäisen hyvällä tuulella; suorastaan pirteitä kuin pienet peipposet! Työkaverien, sisarusten tai ystävien joka ikinen kommentti kiristää pinnaa, sillä helppohan niiden on kun eivät ole ensin aamulla nukkuneet pommiin ja melkein myöhästyneet koulusta/töistä, sen jälkeen huomanneet, että kalenteri jäikin keittiön pöydälle, eikä ole tietoakaan, mitä kaikkea on jo unohtanut tehdä ja sitten joku on vielä sopivasti lohkaissut jotain aamulla kiireessä harjaamatta jääneestä hiuskuontalosta..Eikä siinä vielä kaikki, sillä pahin on vasta edessä sen jälkeen kun tulet kotiin koiran ulkoilutus lenkiltä liko märkänä, koska sadekuuro yllätti sinut ja tekisi mielin vain mennä nukkumaan, pääsee perheen jäsenesi suusta juuri ne "väärät sanat"....

Ja kyllä minulla oli eilen huono päivä!...mutta kuten aina ennenkin niin kyllä se siitä ajan kanssa. Toiset voisiva sano, että sitä kutsutaan murrosiäksi, mutta itse olen vakaasti sitä mieltä, että oli sitten lapsi tai aikuinen ei kukaan meistä voi välttyä toisinaan iskeviltä huonoilta päiviltä. Se on vain ja ainoastaan inhimillistä ja kuuluu elämään!