torstai, 26. kesäkuu 2008

Ikkunalauta puutarhurit vol.2

http://neverl.vuodatus.net/blog/722778

Tässä vaiheessa blogin pitämistä koen täysiin aiheelliseksi palata vuoden takaiseen kirjoitelmaani huonekasveista - ja niiden voinnista. Kuten kerroin, minulla on/oli siis 2 bamboo kepukkaa ja sellainen pikkuinen bonsai puu. Siivuutetaan se bonsai puu, ok? No..Bambu kepukat voivat loistavasti..ei nyt huijasin! Toisen, sen korkeammat lehdistä 50% on rusehtavia ja nahistuneita (koska unohdin vaihtaa sille veden) mutta toinen bambu, se pienempi, sen sijaan voi loistavasti.

En ole hankkinut uusia kasveja, vaikka kukkakaupassa olenkin vieraillut. Vuoden mittaan olen erilaisista tapahtumista ja erinäisiltä henkilöiltä saanut ruusuja, jotka ovat komeilleet ikkunalaudallani, valitettavasti niiden elinkaari vain on jäänyt sangen lyhyeksi. Tänään on kuitenkin edessä retki kukkakauppaan. Ystävälläni on syntymäpäivä ja hänelle ostan kasvin osaksi lahjaa ja kuka tietää...ehkäpä sieltä joku kasvi tarttuu minunkin matkaani?

Mitä kasveja itselläsi on tai aijot hankkia? - ja, miten kasvisi voivat? ;)

tiistai, 29. huhtikuu 2008

mr. Bean syndrooma

Nolojentilanteiden tyttö!

Matikantunnilla on usein puuduttavan tylsää, joten voimme varmastikkin pitää erinnäisiä sijais aktiviteetteja sangen hyväksyttävinä. Yksi kestosuosikeista on vihkoon piirtäminen ja kaverin kanssa kuiskailu. Valitettavasti myös ”potkaise minua!” tyylisten teippien liimailu kaverin selkään, on viimeaikoina saanut suosiota, ainakin minun kohdallani.

Minä tyhmänä ihmettelin vaan, että mitä ne nyt kokoajan tökkii minua selkään. Asia selvisi peilin ohi kävellessä, hihii ”englantilainen hörhö” ja ”idiot magnet” laput loistivat mustan neuleeni selässä. Muutaman venyttelyliikkeen ja ilkikurisen tuhahduksen jälkeen oli teipit irrotettu ja tilanne rauhoittunut – tai niin sitä luuli.

Kolmisen tuntia myöhemmin, kun seisoin postissa jonottamassa kassalle, naureskeli eräs nainen takanani ja sanoi jotakin epämääräistä ”muoti jutuista” ja ”lapuista selässä.”

Siinä tuli sitten hieman kiire irrottaa selästä teippi, jossa luki ”Linda on hottis<<?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />3” hymph.

Löysinpä myöhemmin takkini hihastakin yhden vaeltavan yksilön :’D

Näppäsi tekstiviestin ystävälleni ja syytin häntä nolon tilanteen aiheuttamisesta. Paluu viestinä saapui teksti ”Linda hottis postissa!”

maanantai, 28. huhtikuu 2008

Erilaisia riskiryhmiä

Varsinkin sairaanhoito alalla luokitellaan ihmisiä erilaisiin riskiryhmiin. Löytyy diabetesta, sydäntauteja, masennusta jne. Itse totesin tänään kuuluvani pyörälyn riskiryhmään, olen nimittäin kerran jos toisenkin mennyt nurin pyörällä ajaessa.
Mitkä tämän riskiryhmän tutonmerkit sitten ovat? :
korkokenkien käyttäjät (kamoon, mitä minä pituudelleni voin!?), paljon nauravat ihmiset (se on se elämänasenne..) ja käsilaukkua mukana raahaavat ja tietysti me joilla ei ole kordinaatiokykyä (mitä muuta voit oletta?! olen vain balettitanssia-taitoluistelija). Se on sitten jo oma juttunsa, jos joku jonkinmoisen juoman alaisena pyöräilee, se on tyhmyyttä se!!! Mutta aiheeseen palatakseni siis...
Isälläni on tapana sanoa, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Tiedä sitten onko näin...
Mukavaa (ja selvähköä) vappua kaikille!

sunnuntai, 9. maaliskuu 2008

Leikki on lasten työtä

Kirjoitettu maliskuussa 2008 - tietokone huijaa julkaisu ajankohdassa ja imaisi jonnekin kappale jaon :D

Olin edellisviikolla pulkkamäessä ystäväni kanssa.
Varjot olivat ottaneet koko metsän laitaman valtaansa ja ainoa valon lähde oli siellä täällä olevat lyhtypylväät, joiden valaisemassa mäessä me sitten laskimme. Idea lähteä ulkoilemaan oli täysin spontaani – ja lapsellinen, mutta mitä väliä, meillä oli hauskaa! Miksi aina pitäisi olla vakava ja niin "aikuinen"? Sanotaan, että blondeilla on hauskempaa, mutta samoin: lapsilla on hauskempaa, kuten myös lapsenmielisillä!


>Eilen vietettiin naistenpäivää ja minäkin sain osani pakollisista "hyvää naistenpäivää toivotuksista". Siinä tilanteessa tulin todenneeksi, että ihan kiva muuten, mutta minä ainakin aion viettää myös syyskuulle sijoittuvaa YK:n lastenpäivää ja niinhän se menee, että suomen lain mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi (mutta silti katsotaan sopivaksi, että pääsylippua ostaessa yli 12-vuotias maksaa aikuistenhinnan!?!) . Minulla ainakaan ole mitään tuota kyseistä päätöstä vastaan, mutta sen sijaan tahtoisin kysyä, miksi lasten tulee aikuistua niin nopeasti (ja miksi olen jo monta vuotta joutunut maksamaan ylihintaa pääsylipuista)?

Olen ollut muutamalla lastenleirillä, pidän varhaisnuorten kerhoa ja olen muutenkin paljon lasten kanssa tekemisissä. Pakostakin korvaan on sattunut yksi jos toinenkin lausahdus, jonka sisältöä olen jäänyt miettimään. Onko median vaikutus paikoittain liiankin näkyvää ja rajoja asettavaa keskuudessamme? Kun pohdin tätä ääneen sain seuraavanlaisen vastauksen: "Toisiin vaikuttaa ja toisiin ei taas niin paljoa". Mutta siis myönnetty on, että se vaikuttaa.
Mediaa suuremmaksi vaikuttajaksi nostaisin kuitenkin lapsen isosiskon tai -veljen, muut perheen jäsenet, kaverit ja tuttavat, sekä läheiset, jotka kaikki jollain tavalla toimivat esikuvana lapsen tai nuoren elämässä. Monelle pikkusiskolle isosisko on se esikuva ja idoli, jota ihannoidaan silloin, kun ei riidellä tai kinastella. Toki toisen ihmisen virheistä voi oppia, kuten myös omista virheistään.
En tiedä olenko ainoa, josta tuntuu, että nykyään lapset yrittävät aikuistua nopeammin kuin ennen, ei se näin ollut silloin, kun olin ala-asteella, vai oliko? Tiedä sitä, mutta varmaa on, että toisinaan on hyvä olla "ihan lapsi".
Leikki on lasten työtä, mutta miksei myös yli 18-vuotiaidenkin? Paljon on puhuttu siitä, kuinka leikki, jota ryhmälle vedetään, valitaan aina porukan mukaan, mutta täytyy myöntää, että joka kerta jaksan itsekin innostua niistä leikeistä, joita vedän 8-vuotiaille! :P

sunnuntai, 30. joulukuu 2007

Joululahjoja joka lähtöön

Sain tänä vuonna paljon paketteja (niin,pakko elvistellä hieman ;>) ja lahjoja avatessani mietin, että kuinka hyvin tuttuni minut tuntevat.

Sain suklaata, muumimukia, muutaman kirjan jne. kaikki sellaisia lahjoja joista pidin ja joille on käyttöä tai vähintään syöjiä.

Mutta toisaalta rakastan yllätyksiä ja vaihtelua, joten olisi ollut hauskaa saada myös sellaisia lahjoja joihin olisi tykästynyt vasta silloin kun sen sai, eikä marraskuun puolessa välissä laatiessaan kirjettä joulupukille ;)

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Mutta kuten sanotaan: lahjahevosen suuhun ei saa kurkistaa. …totuus on, että olen tyytyväinen siihen mitä sain ja vähempäänkin.

Ja kyllä sinne lahjojen sekaan muutama yllätys momenttikin mahtui; Veljeni oli ostanut minulle Popeda-aiheisen 2008 vuoden seinäkalenterin (autsh!)  ja kummisedältäni sain erilaisena lahjana vuohen <3

 

Mitä sinä sait lahjaksi? Jotakin hyödyllistä kenties?